You can take a risk and lose it all, But maybe you can win Everything

Huh huh. Jalat huutaa Hallelujaa- ja kovasti huutaakin. Selvisin kumminki hengissä kotiin viis päivää kestäneeltä kymppileiriltä, eli voiton puolella ollaan. Voin sanoa et Never Again! Meitsille riitti tämä mettäelämä, olin kuoleman partaalla siellä paarmojen ja 10- vuotiaiden lapsikultien (kauhukakaroiden) armoilla. Mutta olihan sielä mukavaakin,  ja huippu leiriporukka! :)  kamera ei sattuneista syistä (hiekka, 300 yli innokasta 10-vuotiasta +jättimäinen lampi=ei yhtään hyvä) ei siellä olis ollutkaan aikaa räpsiä kuvia, koska mua revittiin kokoajan joka suuntaan. Ötökät on sitte kamalia, oon läpijyrsitty ko reikäjuusto :(
Viime viikolla olin mummilassa, siellä on aina lepposa käydä ja mummi on ihana :)   Huomenna suuntaan alemyynteihin ja muihin joa mun jalat tässä kokis jonku ihmeparannuksen. Aina saa toivoa, tai ehkä suuntaan OYSiin ja lainaan sieltä pyörätuolin shoppausreissun ajaksi, haha.

Stooockholm

Ei ollu heilaa helluntaina eikä näkyny etes juhannuksena jonoa, buuu! :p